Käsitteet haltuun: Asuntokauppa ja lainsäädäntö

Suomessa asuntokauppa on tarkkaan säädeltyä, ja lakipykälien tunteminen on yksi kiinteistönvälittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista. Lue tästä, mitä asuntokaupan lainsäädännöstä on hyvä tietää.

Asuntokauppa ja lainsäädäntö

Asuntokauppaa säädellään useilla laeilla

Asuntokaupan lainsäädännöllinen tuntemus on olennainen osa ammattitaitoisen välittäjän työtä. Asuntokauppaa säätelevät lait velvoittavat niin välittäjää kuin asuntokaupan osapuoliakin.

Asuntokauppalaki on keskeisin asunto-osakkeiden kauppaa säätelevä laki, jossa on omat säädöksensä uuden asunnon kaupalle ja käytetyn asunnon kaupalle. Asuntokauppalaista löytyvät myös esimerkiksi ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus sekä säädös siitä, mitkä esineet kuuluvat asuntokauppaan. Asunto-osakkeiden lisäksi asuntokauppalaki kattaa myös muut asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet.

Maakaari puolestaan säätelee kiinteistökauppaa. Maakaari kertoo esimerkiksi sen, millaisia muotoseikkoja kiinteistökaupan asiakirjoihin liittyy ja mitä on otettava huomioon kiinteistökaupan kirjaamisessa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä säätelee välittäjien ja välitysliikkeiden harjoittamaa välitystoimintaa ja esimerkiksi sitä, kenellä on oikeus toimia kiinteistönvälittäjänä. Laki myös velvoittaa välittäjän noudattamaan välitystoiminnassaan hyvää välitystapaa.

Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä määrittää, miten välittäjän on käytännön työssä toimittava: laista löytyvät ohjeistukset niin toimeksiantosopimuksen laatimiseen kuin siihenkin, millaisia ovat välittäjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuudet.

Näiden edellä mainittujen lakien lisäksi keskeisiä välittäjän työssä tarvittavia lakeja ovat esimerkiksi maanvuokralaki, kuluttajansuojalaki sekä asunto-osakeyhtiölaki.

Ostajan ja myyjän velvollisuudet

Laki velvoittaa paitsi välittäjää, myös myyjää ja ostajaa. Lain mukaan myyjän on annettava kohteesta kaikki sellaiset tiedot, joiden voidaan olettaa vaikuttavan asuntokauppaan. Myyjän vastuulla on antaa tiedot myös sellaisista seikoista, joista hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja on perustellusti saattanut olettaa saavansa tiedon. Välittäjän velvollisuuksiin puolestaan kuuluu välittää tiedot vastapuolelle eli kohteen ostajalle.

Ostajan velvollisuuksista olennaisin on tarkastusvelvollisuus, joka velvoittaa tutustumaan kohteeseen huolellisesti ennen ostopäätöstä. Ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hänen voidaan olettaa huomanneen jo asunnon tarkastusvaiheessa.

Asunnon kuntotarkastus hyödyttää kaupan molempia osapuolia. Kuntotarkastuksessa tai kosteusmittauksessa ovat tavallisesti läsnä tarkastajan lisäksi myös välittäjä sekä myyjä ja ostaja.

Koulutus pitää ajan tasalla

Koska välitysala on nopeatempoista, on välittäjän päivitettävä osaamistaan jatkuvasti. Säännölliset koulutukset ja lakimuutosten tuntemus varmistavat, että asuntokauppa sujuu kaikin puolin onnistuneesti.

Jos jokin asia esimerkiksi ostajan tarkastusvelvollisuudessa askarruttaa, kysy rohkeasti välittäjältä! Ammattitaitoinen välittäjä tuo turvaa sekä ostajalle että myyjälle.

 

Lue lisää: 

Käsitteet haltuun: Asuntokauppa ja verotus

Käsitteet haltuun: Mitä eroa on kiinteistöllä ja asunto-osakkeella? 

Millaisia asiakirjoja kiinteistökauppaan liittyy?