Käsitteet haltuun: Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) ja Maanmittauslaitoksen rekisterit

Kaikkia Suomen kiinteistöjä koskevat tiedot tallennetaan Maanmittauslaitoksen hallinnoimaan Kiinteistötietojärjestelmään (KTJ). Kiinteistötietojärjestelmä koostuu kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä.

Kiinteistötietojen saatavuus on tärkeää kiinteistökauppoja tehtäessä. Yleensä kiinteistönvälittäjä huolehtii tarvittavien tietojen toimittamisesta ostajalle ja myös kauppojen jälkeen tarvittavista rekisteröinneistä.

Kiinteistötietojärjestelmä

Kiinteistötietojärjestelmä: Kiinteistörekisteri

Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, johon merkitään kiinteistön sijaintia ja ominaisuuksia koskevat tiedot. Myös jotkin kunnat ylläpitävät kiinteistörekisteriä.

Kiinteistörekisterin ylläpidosta on ollut aikojen saatossa monia säännöksiä ja ohjeistuksia, joten rekisterissä on usein puutteita. Esimerkiksi pinta-alatiedoissa voi olla epätarkkuutta. Maanmittauslaitos ja rekisteriä ylläpitävät kunnat kuitenkin parantavat ja tekevät tarkennuksia rekisteriin jatkuvasti.

Kiinteistörekisteriin merkitään:

  • perustiedot, kuten kiinteistötunnus, nimi, pinta-ala ja arkistoviite
  • muodostumistiedot
  • erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet
  • kaavat ja rakennuskiellot
  • osuudet yhteisiin alueisiin
  • rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
  • tiedot rekisteriyksikköä koskeneista kiinteistötoimituksista ja viranomaispäätöksistä.

Kiinteistötietojärjestelmä: Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on julkinen perusrekisteri. Rekisteriin merkitään lainhuutoa, kiinnitystä tai erityisen oikeuden kirjaamista koskevat hakemukset sekä hakemusten ratkaisut. Tämän lisäksi rekisteriin merkitään muistutustietoja ja saantotietoja.

Hakemusten vireilläolo merkitään aina rekisteriin saapumispäivänä, sillä tiedolla on oikeudellisia merkityksiä. Esimerkiksi varainsiiroveron määrä on riippuvainen hakemuksen vireillesaattoajasta. Mikäli lainhuudon 6 kuukauden määräaika ehtii umpeutua, varainsiirtovero nousee.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkinen luotettavuus tarkoittaa, että vilpittömässä mielessä toimivalla henkilöllä on oikeus luottaa rekisteriin merkittyjen tietojen oikeellisuuteen. Henkilöllä on myös oikeus luottaa, että kiinteistöön ei kohdistu rekisteriin merkitsemättömiä oikeuksia tai rasituksia. Merkinnät tehdään kaupanvahvistajan, pesänjakajan tai ulosottomiehen ilmoituksen tai kiinteistökaupan verkkopalvelusta saadun tiedon perusteella.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri sisältää:

  • kiinteistön omistajatiedot (lainhuudot)
  • kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset
  • erityiset oikeudet (esim. vuokraoikeudet ja hallinnanjakosopimukset

Saantotiedot:

  • luovuttaja
  • luovutuksen saaja (uusi omistaja)
  • päivämäärä
  • tieto esisopimuksesta.

Rekisteri voi sisältää myös muistutustietoja, kuten merkintöjä kiinteistöön kohdistuvista oikeuksista ja rasitteista (esim. erilaisista vallintarajoituksista ja ulosmittauksesta).

Kiinteistötietojärjestelmä

 Rekisterien käyttö

Kiinteistötiedot ovat julkisia ja niiden käyttöä säädetään laissa. Kiinteistötietojen käytölle täytyy olla perusteltu syy ja syistä on annettava selvitys. Tiedot ovat maksullisia. Viranomaiset saavat käyttää tietoja laajasti viranomaistoiminnassa, maksutta.

Yksityishenkilönä kiinteistöistä voi tilata otteita ja todistuksia Maanmittauslaitoksen, kuntien tai maistraattien asiakaspalvelusta. Jotkin tiedot on saatavilla tulostepalvelusta tai Kiinteistötietopalvelusta. Kiinteistörajat- ja tunnukset löytyvät Karttapaikka-palvelusta.

Kiinteistötietopalvelussa voi selata kiinteistörekisterin, lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin sekä kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Palvelussa on myös Maanmittauslaitoksen maastokartat ja ilmakuvat koko maasta. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla ja sen käytöstä tehdään sopimus.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä voi tilata lainhuutotodistuksen, rasitustodistuksen tai vuokraoikeustodistuksen. Kiinteistörekisteristä saatavilla on kiinteistörekisteriote rekisteriyksiköstä, kiinteistörekisteriote määräalasta tai erillisenä luovutetusta yhteisalueosuudesta, kiinteistörekisterin karttaote, ote Kiinteistötietojärjestelmästä (käyttöyksikkö).

Kiinteistörekisterin otteista seuraavat on saatavilla vain tulostepalvelusta tai Kiinteistötietopalvelusta: muodostumisketju taaksepäin, muodostumisketju eteenpäin, muodostajarekisteriyksiköt, voimassa olevat muodostuneet yksiköt sekä muodostajaselvitys.

Lue lisää aiheesta:

Käsitteet haltuun: Asuntokauppa ja lainsäädäntö

Käsitteet haltuun: Mikä on varainsiirtovero

Millaisia asiakirjoja asuntokauppaan liittyy?