Käsitteet haltuun: Mikä on energiatodistus?

Usein asuntokaupan yhteydessä ostaja saa nähtäväkseen myös rakennuksen energiatodistuksen. Mutta milloin energiatodistus vaaditaan, ja mitä se kertoo ostajalle?

Mikä on energiatodistus?

Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta

Energiatodistuksen tehtävänä on kertoa asunnon ostajalle tai vuokraajalle rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiatehokkuus koostuu monesta seikasta, kuten talon lämmitysmuodosta, ilmastoinnista sekä eristyksistä. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus määritellään laskennallisen E-luvun mukaan, samaan tapaan kuin esimerkiksi kodinkoneissa: A-energialuokitus on paras, G puolestaan huonoin. Käytännössä nykyisen luokittelun mukainen A-luokka on kuitenkin melko harvinainen, ja esimerkiksi vanhempien pientalojen energialuokka voi hyvinkin olla vaikkapa D tai E.

Energiatodistuksen laativalta taholta edellytetään pätevyyttä, ja rekisteriä pätevistä energiatodistuksen laatijoista pitää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Milloin energiatodistus vaaditaan?

Nykyiset energiatodistusvaatimukset on otettu käyttöön vaiheittain viime vuosien aikana. Uusi energiatodistuslaki astui voimaan vuonna 2013, ja tätä aiemmin käytössä oli vanha energiatodistusmalli, joka koski lähinnä uusia pientaloja ja muita uudisrakennuksia. Vuodesta 2013 lähtien energiatodistus on vaadittu esitettäväksi myynnin tai vuokrauksen yhteydessä uudisrakennuksilta, asuinkerrostaloilta sekä vuoden 1980 jälkeen rakennetuilta pientaloilta. Myöhemmin lain piiriin ovat tulleet myös rivi- ja ketjutalot sekä tietyt julkiset rakennukset. Vanhat energiatodistukset ovat voimassa pääsääntöisesti todistukseen merkittyyn päivämäärään saakka.

Viimeisin muutos energiatodistusmenettelyyn tulee voimaan 1.7.2017, ja sen myötä energiatodistus on esitettävä myös ennen vuotta 1980 rakennettujen pientalojen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Kaikkia rakennuksia energiatodistusvaatimukset eivät koske, ja esimerkiksi loma-asunnon ja alle 50m2 asuinrakennuksen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä energiatodistusta ei vaadita.

Joissain tapauksissa energiatodistuksen laatimisessa voidaan hyödyntää myös niin sanottua kevennettyä menettelyä. Kevennetty menetelmä edellyttää, että kiinteistö on arvoltaan hyvin vähäinen tai kohdetta ei esitellä julkisesti.

Energiatodistus ja asunnon myynti

Energiatodistuksen ajatus on kertoa rakennuksen niin sanotusta laskennallisesta energiatehokkuudesta, joka ei ole riippuvainen rakennuksen käyttäjien energiankulutustottumuksista. Esimerkiksi kodin lämmitysjärjestelmä vaikuttaa siihen, millaiseksi kodin energiatehokkuuslukema muotoutuu, ja lämmitysmuodon vaihtaminen energiatehokkaampaan parantaa todennäköisesti myös rakennuksen E-lukua. Luokituksen paraneminen on kuitenkin aina tapauskohtaista. Energiatodistuksen yhteydessä on usein kerrottu parannusehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta olisi mahdollista kehittää. Asunnon myyntitilanteessa esimerkiksi lämmitysmuodolla onkin usein ostajille tärkeä merkitys.

Ostajia usein kiinnostava tieto on rakennuksen toteutunut energiankulutus. Aina energiankulutuksen tarkkoja kokonaismääriä ei pystytä mittaamaan (esim. puulämmitteisessä talossa), mutta mikäli tiedot löytyvät, voidaan nekin esittää todistuksen tarkastelun yhteydessä. Luonnollisesti toteutuneeseen energiankulutukseen vaikuttavat myös sellaiset yksilölliset seikat kuten asukkaiden lukumäärä, kulutustottumukset ja kodin sisälämpötila.

Lue lisää:

Käsitteet haltuun: Mikä on varainsiirtovero?

Sähkö, maalämpö, hybridi – esittelyssä kodin lämmitysmuodot