Nämä tiedot sisältyvät kuntotarkastukseen!
Kuntotarkastus sisältää arvion kohteen rakennusteknisestä kunnosta rakennetta rikkomattomien menetelmien avulla. Pääasiassa kuntotarkastusraportin pohjana ovat aistinvaraiset ja pintapuoliset menetelmät. Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, josta käyvät ilmi kuntotarkastuksessa havaitut korjaustarpeet, mahdolliset puutteet ja vauriot sekä niiden korjausehdotukset.
Milloin kuntotarkastus kannattaa tehdä?
Kuntotarkastus suoritetaan ennen kaupantekoa, ja kaupan osapuolet sekä välittäjä voivat olla tarkastuksessa paikalla mahdollisuuksien mukaan. Tarkastus voidaan tehdä vasta ostajaehdokkaan löydyttyä tai jo myynnin alkuvaiheessa, jolloin kuntotarkastuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää myös välitysprosessissa.
Mitä kuntotarkastukseen ei sisälly?
Kuntotarkastukseen ei sisälly perinpohjainen rakenteiden tarkastaminen, joten jos rakennuksessa on rakennevika, niin se ei välttämättä tule esille kuntotarkastuksen yhteydessä. Kuntotarkastuksessa ei saada varmuutta kosteusvauriosta, sillä kosteus mitataan vain pintamittarilla.
Jos tarkastuksessa ilmenee tarvetta lisätutkimuksiin, on silloin edessä tyypillisesti kuntotutkimus. Kuntotutkimus on kuntotarkastusta tarkempi menetelmä, jonka tarkoituksena on tutkia tarkemmin rakennuksen jotain tiettyä osaa. Tutkimus sisältää usein rakenteita rikkovia menetelmiä, mittauksia ja näytteiden ottoa.
Myyjä on vastuussa piilevistä vioista
Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta: myyjä vastaa rakennuksen piilevistä virheistä, jotka eivät tule ilmi kuntotarkastusraportissa. Toisaalta kuntotarkastus ei myöskään poista ostajan velvollisuutta tarkastaa kiinteistö ennen kauppoja sekä ostajan oletetaan tutustuneen kuntoraporttiin. Kuntotarkastuksen tehtävänä on enemmänkin tarjota ostajalle tietoa huolto- ja rakennustarpeista sekä rakennuksen yleiskunnosta.
Ole tarkkana valitessasi kuntotarkastajaa!
Kuntotarkastajana voi toimia kuka vain, sillä se ei ole suojattu ammattinimike. Kuntotarkastus voi maksaa parhaimmillaan yli tuhat euroa, jos kyseessä on suuri kiinteistö. Kannattaa siis valita kuntotarkastaja tarkkaan, jotta rahalle saa parhaan vastineen.
Asuntokaupan kuntotarkastaja voi olla ammattinimikkeeltään:
- Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK)
- Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT)
- Rakennuksen kuntoarvioija (PKA)
- Pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM)
Hyvä kuntotarkastaja osaa laatia kuntotarkastusraportin kansantajuisesti ja selkeästi, joten raportin lukemiseen ei tulisi tarvita rakennusteknistä tai rakennusalan osaamista.