| Avoinna arkisin klo 9-17

Käsitteet haltuun: Mikä on kuntotarkastus?

08-08-2017

Kuntotarkastuksen tekeminen – kuka, missä ja milloin?

Kuntotarkastuksen tehtävänä on tarjota puolueetonta tietoa rakennuksen kunnosta sekä asunnon ostajalle että myyjälle. Koska kuntotarkastajan nimikettä on mahdollista käyttää myös ilman tutkintoa tai ammatillista pätevyyttä, kannattaa kuntotarkastuksen tilaajan olla tarkkana sen suhteen, kenet kuntotarkastajaksi valitsee. Pätevän kuntotarkastajan tunnistaa esimerkiksi suoritetusta AKK- tai PKA-tutkinnosta (Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK, Pätevöitynyt kuntoarvioija PKA). Kuntotarkastukseen on olemassa omat LVI- ja KH-kortistojen mukaiset ohjeistukset sekä oma laatujärjestelmänsä, joissa tarkastuksen laajuus, mittausmenetelmät ja raportin sisältö on määritelty tarkemmin.

Kuntotarkastus suoritetaan ennen kaupantekoa, ja kaupan osapuolet sekä välittäjä voivat olla tarkastuksessa paikalla mahdollisuuksien mukaan. Tarkastus voidaan tehdä vasta ostajaehdokkaan löydyttyä tai jo myynnin alkuvaiheessa, jolloin kuntotarkastuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää myös välitysprosessissa.

Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, josta käyvät ilmi kuntotarkastuksessa havaitut korjaustarpeet, mahdolliset puutteet ja vauriot sekä niiden korjausehdotukset. Asunnon omistaja voi hyvin tilata kotiinsa kuntotarkastuksen myös muulloin kuin asuntokaupan yhteydessä, jos hän haluaa saada tietoa asunnon kunnosta.

Tarkastus vai tutkimus?

Asunnon kuntoa voidaan selvittää monella eri tavalla. Yleisin ja eniten käytetty kohteen kuntoa mittaava toimenpide on juuri asunnon kuntotarkastus. Kuntotarkastus suoritetaan pääasiassa aistinvaraisin, pintapuolisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksen tekoon sisältyy myös asunnon omistajan tai käyttäjän haastattelu, jonka avulla voidaan saada tärkeää taustatietoa tarkastuksen suorittamista varten. Tarkastukseen voi sisältyä myös vähäisissä määrin rakenteiden avaamista. Jos tarkastuksessa ilmenee tarvetta tarkempiin tutkimuksiin, niistä sovitaan aina erikseen. Ennen kuntotarkastusta tarkastuksen tilaaja saa valmistautumisohjeet tarkastusta varten.

Jos tarkastuksessa ilmenee tarvetta lisätutkimuksiin, on silloin edessä tyypillisesti kuntotutkimus. Kuntotutkimus on kuntotarkastusta tarkempi menetelmä, jonka tarkoituksena on tutkia tarkemmin rakennuksen jotain tiettyä osaa. Tutkimus sisältää usein rakenteita rikkovia menetelmiä, mittauksia ja näytteiden ottoa.

Kuntotarkastus hyödyttää myyjää ja ostajaa

Kuntotarkastuksesta laadittu raportti on tärkeä asiakirja, josta sekä asunnon ostaja että myyjä hyötyvät. Kuntotarkastusraportti kertoo kaupan osapuolille rakennuksen kunnosta, minkä lisäksi asunnon ostajaa raportti hyödyttää myös siten, että tulevan kodin huolto- ja korjaustarpeita on helpompi suunnitella tulevaisuudessa. On hyvä pitää mielessä, että kuntotarkastuksen teettäminen ei kuitenkaan poista ostajan tarkastusvelvollisuutta eikä myyjän vastuuta asuntokaupoilla.

 

Lue lisää:

Käsitteet haltuun: Mikä on varainsiirtovero?

Käsitteet haltuun: Mikä on energiatodistus?

Jaa kirjoitus eteenpäin