Asunto-osake
Monelle sana asunto-osake tuo ensimmäisenä mieleen kerros- tai rivitalossa sijaitsevan huoneiston ja säännölliset yhtiökokoukset. Tämän jälkeen mieleen tulevat luultavasti yhtiömuotoisen asumisen ominaiset piirteet, kuten vastuiden jakaminen, yhteisten pelisääntöjen luominen ja naapureiden läheisyys.
Nimensä mukaisesti asunto-osakkeen ostamisessa on varsinaisesti kyse osakekaupasta. Asunto-osakekaupassa ostajasta tulee taloyhtiön osakas, joka saa lain mukaan oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä. Yleisimpiä asunto-osakkeita ovat rivitalo- ja kerrostalohuoneistot, mutta asunto-osakeyhtiö voi koostua myös paritalosta, useasta erillistalosta tai vaikkapa vain yhdestä yksittäisestä talosta.
Asunto-osakkeen osakas maksaa hallitsemastaan osakkeesta yhtiövastiketta, joka koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikkeesta eli rahoitusvastikkeesta. Näistä hoitovastikkeen tarkoitus on kattaa taloyhtiön hoitamisesta ja ylläpidosta syntyviä kuluja, ja pääomavastikkeella voidaan kattaa esimerkiksi rakennuksen peruskorjauksesta tai uudistuksista syntyviä kuluja. Kuukausittaisen pääomavastikkeen maksamisen vaihtoehtona voi yhtiölainaosuuden usein maksaa kerralla pois asunnon oston yhteydessä.
Lue lisää: Mitä ovat asunnon velaton hinta ja myyntihinta?
Kiinteistö
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voitaisiinkin sanoa, että kiinteistöä hankkiessasi ostat siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi. Kirjallinen kiinteistön kauppa suoritetaan julkisen kaupanvahvistajan läsnä ollessa, jonka tehtävänä on tarkistaa kaupan osapuolten henkilöllisyys sekä kaupan muodollinen pätevyys. Jos kyseessä on vuokratontti, ovat kaupan käytännöt hieman poikkeavat, eikä esimerkiksi kaupanvahvistajaa tarvita.
Kiinteistön omistajana vastaat kiinteistön ja rakennuksien huollosta ja kunnossapidosta itse, mikä tuo mukanaan enemmän kustannuksia asunto-osakemuotoiseen asumiseen verrattuna. Kiinteistön omistajan tyypillisiä kuluja ovat esimerkiksi kiinteistövero, vesi-, lämmitys- ja jätemaksut sekä mahdolliset remonttikulut.
Tarkista asiakirjat ja tutustu kohteeseen huolella
Olipa kyseessä sitten asunto-osake tai kiinteistö, kaupan kohteeseen kannattaa tutustua huolellisesti ennen kaupantekoa, jotta tiedät varmasti, mitä olet ostamassa. Asunto-osakekaupassa tärkeitä asiakirjoja ovat esimerkiksi isännöitsijäntodistus sekä taloyhtiön yhtiöjärjestys ja viimeisin tilinpäätös. Kiinteistökaupan olennaisia asiakirjoja puolestaan ovat ainakin kiinteistörekisteriote, lainhuuto- ja rasitustodistukset sekä rakennuslupia ja -piirustuksia koskevat asiakirjat.
Kun käytät asuntokaupassa välittäjää, voit luottaa siihen, että saat tarkasteltavaksesi kaikki tarvittavat asiakirjat, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Kiinteistönvälittäjäsi auttaa sinua myös kauppaan liittyvissä epäselvyyksissä, ja häneltä voit aina kysyä neuvoa asuntokaupan kiemuroissa.
Lue lisää: