Millaisia asiakirjoja kiinteistökauppaan liittyy?

Kiinteistöä myytäessä tarvitaan monia asiakirjoja ja selvityksiä, joista ostajalle selviävät olennaiset tiedot myynnin kohteesta. Välittäjän kautta tehdyissä kiinteistökaupoissa voit itse huokaista helpotuksesta, sillä asiakirjojen hankkiminen kuuluu kiinteistönvälittäjän tärkeimpiin tehtäviin. Tarkista tästä muutama esimerkki siitä, mitä asiakirjoja ostajan on hyvä saada nähdäkseen ennen lopullisen ostopäätöksen tekoa.

Kiinteistökaupan asiakirjat

Lainhuuto- ja rasitustodistus

Lainhuutotodistus ja rasitustodistus ovat tärkeimpiä kiinteistökauppaan liittyviä asiakirjoja. Lainhuutotodistuksesta selviävät kaupan kohteena olevan rekisteriyksikön (kiinteistön) omistajatiedot. Kiinteistön omistusoikeus vahvistetaan aina lainhuudolla, ja todistuksessa on nähtävillä rekisteriyksikköön viimeksi myönnetty lainhuuto.

Rasitustodistus kertoo, millaisia mahdollisia rasitteita kiinteistöön kohdistuu. Todistuksessa mainittuja rasitteita voivat olla esimerkiksi kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset (panttikirjat) tai erityisoikeudet. Jos kiinteistöön kohdistuu sellaisia rasitteita, jotka eivät ilmene rasitustodistuksesta tai kiinteistörekisteriotteesta, pyytää välittäjä toimeksiantajalta selvityksen näistä rasitteista.

Kiinteistörekisteriote ja karttaote

Kiinteistörekisteriotteesta selviävät kiinteistön perustiedot, kuten kiinteistötunnus ja kiinteistön mahdollinen nimi, rekisteriyksikkölaji (esim. tila tai tontti), rekisteröintipäivämäärä ja pinta-ala. Kiinteistörekisteriotteelta löytyy tietoa myös muun muassa rekisteriyksikön rasitteista sekä osuuksista yhteisiin alueisiin.

Kiinteistörekisterin karttaotteesta puolestaan käyvät ilmi myytävän kohteen sijainti ja alueen rajat.

Rakennuslupa-asiakirjat ja kohteen pohjapiirros

Rakennuslupa-asiakirjoista selviää muun muassa se, ovatko rakennusten ja niihin tehtyjen muutosten luvat kunnossa, ja vastaavatko ne niitä käyttötarkoituksia, jotka lupa-asiakirjoissa on määritelty. Ostajan kannalta tärkeä tieto on todennäköisesti myös se, onko kohteessa vielä rakennusoikeutta jäljellä.

Kaavaote, kaavamääräykset ja rakennusjärjestys

Kaavoituksen tehtävänä on säädellä alueiden rakentamista ja maankäyttöä. Kaavaotteesta selviää, millainen kaavoitustilanne kiinteistöä ympäröivillä alueilla on, ja mihin sijoittuvat esimerkiksi asuinalueet, viheralueet ja liikenneyhteydet.

Energiatodistus ja kuntotarkastus

Jos myynnin kohteena oleva rakennus on otettu käyttöön vuoden 1980 jälkeen, tarvitaan kohteesta silloin todennäköisesti energiatodistus. Energiatodistuksen avulla ostaja voi helposti tarkastella, millainen on rakennuksen energiatehokkuus ja toteutunut energiankulutus.

Olennainen osa kiinteistökauppaa on myytävänä olevan kohteen kuntotarkastus, jonka pohjalta laadittuun raporttiin kannattaa perehtyä huolellisesti. Kaikkein paras tilanne on, jos kaupan osapuolet pääsevät mukaan osallistumaan kuntotarkastukseen, jolloin tarkastajalta voi kysyä tarkastuksen yksityiskohdista jo paikan päällä. Lue lisää kuntotarkastuksesta.

Muut sopimukset

Näiden edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi kiinteistökaupassa tarvitaan tavallisesti myös muita selvityksiä, kuten tiedot liittymäsopimuksista, vesihuolto- ja jätevesijärjestelmästä sekä mahdollisesta maanvuokrasopimuksesta tai hallinnanjakosopimuksesta. Kiinteistökaupassa tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten määrä vaihtelee, joten kaikissa kiinteistökaupoissa ei välttämättä tarvita täsmälleen samoja asiakirjoja nähtäviksi. Välittäjän tehtäviin kuuluu antaa asuntokaupan molemmille osapuolille kaikki ne tiedot, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kaupan tekemiseen.

Lue lisää:

Käsitteet haltuun: Mitä eroa on kiinteistöllä ja asunto-osakkeella?

Muuttajan vinkit: Muistilista ennen muuttoa

Ostajan muistilista asuntonäyttöön