Asunnon kuntotarkastus hyödyttää molempia kauppaosapuolia

Asunnon kuntotarkastus on nykyään olennainen osa asuntokauppoja. Kuntotarkastus tehdään yleensä omakotitaloille sekä rivi- tai paritaloasunnoille. Kuntotarkastus on hyödyllinen niin ostajalle kuin myyjälle ja ammattimaisen kuntotarkastuksen jälkeen asuntokaupat voidaan tehdä turvallisin mielin.

asunnon kuntotarkastus

Mikä on asunnon kuntotarkastus?

Kuntotarkastus on ammattilaisen tekemä tarkastus, jossa rakennuksen kunto tarkastetaan pääasiassa aistinvaraisin menetelmin, pintapuolisesti. Kuntotarkastus antaa puolueetonta tietoa asunnon kunnosta sekä asunnon myyjälle että ostajalle. Tavallisesti asunnon kuntotarkastus kestää noin 2 – 6 tuntia ja kuntotarkastaja toimittaa etukäteen valmistautumisohjeet.

Kuntotarkastuksessa rakenteisiin ei yleensä kajota. Tarvittaessa rakenteita voidaan kuitenkin avata kuntotarkastusta varten vähäisin määrin. Esimerkiksi voidaan porata pieni reikä kosteusmittausta varten. Kuntotarkastukseen sisältyy myös asunnon omistajan tai käyttäjän alkuhaastattelu, jossa kysellään esimerkiksi asunnon omistus- ja korjaushistoriasta sekä tiedossa olevista puutteista tai vaurioista.

Kuntotarkastaja tarkastaa kaikki asunnon kulkuaukolliset tilat, rakennuksen julkisivut, katon sekä rakennuksen vierustan. Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan ainoastaan näkyvien osien ja iän perusteella.

Kuntotarkastaja antaa kuntotarkastuksen päätteeksi suullisen yhteenvedon ja laatii kirjallisen raportin valokuvineen. Raportista tulee ilmetä asunnon mahdolliset puutteet tai vauriot vakavuusasteineen sekä korjaustarpeet. Raportissa voidaan antaa myös korjausehdotuksia. Sekä myyjän, ostajan että kiinteistönvälittäjän tulee perehtyä kuntotarkastusraporttiin huolellisesti.

Jos kuntotarkastuksessa ilmenee tarve tutkia jotain rakennuksen osaa tarkemmin, sovitaa asiasta erikseen. Tällöin tehdään tarkempi kuntotutkimus, joka voi sisältää rakenteiden avaamista, näytteiden ottoa ja mittauksia.

Milloin kuntotarkastus tehdään?

Asunnon kuntotarkastus tehdään tyypillisesti, kun asunto halutaan myydä. Mikään ei kuitenkaan estä teettämästä kuntotarkastusta omalle kodilleen myös muuna ajankohtana, jos haluaa tietää asunnon kunnon ja mahdolliset korjaustarpeet.

Kuntotarkastus voidaan tehdä jo myyntiprosessin alkuvaiheessa. Tällöin myyjä saa tietää mahdollisista puutteista jo ajoissa ja voi myös korjata niitä ennen myyntiä. Monesti tarkastus tehdään vasta, kun asunnolle on löytynyt ostajaehdokas. Tällöin myös ostaja pääsee olemaan osa kuntotarkastusta.

Kuntotarkastuksen voi tilata asunnon myyjä, ostaja, kiinteistönvälittäjä tai osapuolet yhdessä. Asunnon omistajalta täytyy kuitenkin aina olla lupa kuntotarkastukseen. Kuntotarkastuksen maksaa sen tilaaja, joka usein on asunnon myyjä. Joskus myyjä ja ostaja myös jakavat kulut.

Kuka tekee kuntotarkastuksen?

Kuntotarkastuksen tekee puolueeton, kaupan ulkopuolinen kuntotarkastuksen ammattilainen. Kuntotarkastajan nimikettä voi käyttää ilman ammatillista pätevyyttä tai tutkintoa, joten tarkastajan valinnassa kannattaa olla huolellinen. Kiinteistönvälittäjä voi suositella hyväksi havaitsemiaan kuntotarkastusyrityksiä, mutta lopullisen valinnan tekee aina kuntotarkastuksen tilaaja.

Pätevän kuntotarkastajan tuntee muun muassa AKK-tutkinnosta (Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK) tai PKA-tutkinnosta (Pätevöitynyt kuntoarvioija PKA). Myös rakennusterveysasiantuntija, jolla on esimerkiksi rakennusinsinöörin tai -teknikon koulutus, voi olla pätevä kuntotarkastaja.

Kuntotarkastuksille on oma laatujärjestelmänsä ja tarkastukselle on annettu ohjeistukset LVI- ja KH- kortistojen mukaan, joissa määritellään tarkastuksen laajuus, sisältö, menetelmät, raportin sisältö sekä kuntotarkastajan vastuu. Kuntotarkastuksen tilaus sovitaan aina kirjallisesti.

Kuntotarkastus ei poista myyjän eikä ostajan vastuuta

Kuntotarkastus on erittäin hyödyllinen sekä ostajalle että myyjälle. Asunnon kuntotarkastus ei kuitenkaan poista myyjän eikä ostajan vastuuta.

Lain mukaan myyjällä on vastuu asunnon piilevistä virheistä, joita ei kuntotarkastuksessa voi havaita. Tällainen voi olla esimerkiksi rakenteiden sisällä piilevä homevaurio. Myyjän vastuu kestää 5 vuotta omistajanvaihdospäivästä.

Ostajalla on puolestaan asunnon tarkastusvelvollisuus ennen ostoa. Ostaja ei voi vedota jälkikäteen laatuvirheenä seikkaan, joka on oletettavasti voitu havaita asunnon tarkastuksessa.

Asiakastyytyväisyys kuntotarkastuksissa on kuitenkin tutkimusten mukaan erittäin korkea. Kauppoja perutaan kuntotarkastuksen perusteella erittäin harvoin ja myyntihintakin harvoin muuttuu tarkastuksen perusteella. Kuntotarkastuksen tuloksissa todetaan virheitä vain harvoin. Kuntotarkastus tuo turvaa kauppoihin ja niin myyjä kuin ostaja voivat tehdä kaupat turvallisin mielin.

Lue lisää:

Mikä on myyjän tiedonantovelvollisuus asuntokaupassa?

Millainen on ostajan tarkastusvelvollisuus asuntokaupassa?

Käsitteet haltuun: Mikä on kuntotarkastus?